Ihonälkä – joka tunnetaan myös nimellä kosketuksen nälkä tai kosketuksen puute – syntyy, kun henkilö kokee vähän tai ei ollenkaan fyysistä kontaktia muihin.

Kyse on ihan oikeasta asiasta, jota on viime aikoina tutkittu aika paljon. Jo ennen koronapandemiaa monilla kehittyneillä mailla oli vaarana tulla alueiksi vailla kosketusta. Varsinkin kouluissa ja julkisissa laitoksissa on voimassa tarkat säännöt siitä, miten muita saa koskettaa tai saako ollenkaan. Näiden käytäntöjen on tarkoitus turvata kaikkia osapuolia väärinkäytöksiltä. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa – yhä suurempi osa ihmisistä kärsii ihonälästä, eli kosketuksen puutteesta.

Kasvava huolenaihe onkin, että kosketuksen määrä vähenee entisestään. Ihmisten kontaktit siirtyvät entistä enemmän digitaaliseen mediaan ja monen ihmisen arjesta on tulossa eristäytyneempi, ainakin fyysisesti. Vastikään toteutettu maailmanlaajuinen lentokenttätutkimus osoitti, ettei ainakaan julkisesti esiinny käytännössä ollenkaan kosketusta enää, 98% ajasta ihmiset käyttävät matkapuhelimiaan.

Fyysinen kosketus on kuitenkin ihmisen kehityksen ja kulttuurin perusta. Iho-iho-kontakti on elintärkeä ja ilman sitä ihminen heikkenee fyysisesti ja henkisesti. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että kosketuksen puutteella voi olla vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointiimme.

Kosketuksella en nyt tarkoita aistillista kosketusta, vaan inhimillistä kosketusta ylipäätään. Kaikkea positiivista ja turvallista kosketusta pidetään nimittäin hyödyllisenä.

 

Ihonälkä ja sen vaikutukset

“Kun kosketat ihoa se stimuloi ihon alla olevia paineantureita, jotka lähettävät rauhoittavia viestejä vagushermolle (kiertäjähermolle)”, selittää Tiffany Field, Miamin yliopiston Touch Research Instituten johtaja. Hermosto tasapainottuu, syke ja verenpaine laskevat, ja aivoaallot osoittavat rentoutumista. Myös stressihormonien, kuten kortisolin, tasot laskevat. Kun kortisolitaso on korkea, immuunijärjestelmämme on heikentynyt. Kortisoli tappaa nimittäin luonnollisia tappajasoluja, eräänlaisia valkosoluja, jotka hyökkäävät viruksiin puolestamme. Ihonälkä siis heikentää immuunijärjestelmäämme.

Kosketus vapauttaa myös oksitosiinia, ns. rakkaushormonia. Toisin sanoen, ihmisen kosketus tekee biologisesti hyvää meille. Koskettaminen saa ihmiset tuntemaan olonsa rauhallisemmaksi, onnellisemmaksi ja järkevämmäksi.

Samoilla linjoilla on neurotieteilijä Alberto Gallace Milano-Bicoccan yliopistosta. “Kosketuksen puute aiheuttaa hyvin kielteisiä seurauksia hyvinvoinnillemme”, hän sanoo ja selittää, että aivomme ja hermostomme on suunniteltu tekemään kosketuksesta miellyttävä kokemus. Gallace on huolissaan pitkittyneen ihonälän mielenterveysvaikutuksista yksineläville. ”Kun olemme vaarassa tai ahdistuneita, kosketus on eräänlainen apu. Kosketuksen puute lisää tilanteiden stressaavuutta.” Hän kertoo, että tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset suorittavat tehtäviä paremmin, kun heitä kosketetaan esimerkiksi selkään etukäteen. “Se on rauhoittavaa, ja muistuttaa huoltajan kannustavasta kosketuksesta lapsena”, hän sanoo.

Ihonälkä on yhdistetty myös ylivilkkauteen, väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja aggressiivisuuteen. Normaalien aistikokemusten puute lapsuudessa voi johtaa aistiriippuvuuksiin aikuisena, jotka taas saattavat ilmetä esimerkiksi huumeriippuvuutena. Lisäksi on todistettu, että fyysisen kosketuksen ja terveellisen kiinnittymisen puuttuminen aikuisen ja lapsen välillä voi aiheuttaa elinikäisiä tunnehäiriöitä.

 

Kosketuksella on voimakas vaikutus tunteisiimme

Ihonälkä on ihmisen kosketuksen biologinen tarve. Siksi vastasyntyneet vauvat asetetaan vanhempiensa alastomalle rinnalle. Tästä syystä vangit vankilassa ilmoittavat usein kaipaavansa ihmiskontakteja yhtä raivokkaasti kuin haluavat vapautensa. Kosketuksen tarve säilyy syntymästä kuolemaan asti eikä se katso sukupuolta tai etnistä taustaa. Me kaikki tarvitsemme kosketusta, voidaksemme hyvin.

Kosketus auttaa sitomaan ihmisiä yhteen. Se vahvistaa luottamusta ja turvallisuutta ja se rauhoittaa. Tutkimusten mukaan lempeä kosketus voi vähentää sekä kipua että sosiaalisen syrjäytymisen tunteita.

“Kosketus nostaa myös serotoniinitasojamme”, Field kertoo. Alhainen serotoniinin määrä on yhdistetty unettomuuteen, ahdistukseen ja masennukseen. “Jos kosketat ihoasi ennen nukkumaanmenoa, sinulla on syvempi uni, mikä on kriittistä, koska aine P, joka vaikuttaa kivun havaitsemiseen, stressiin ja emotionaalisiin reaktioihin, vapautuu syvän unen aikana.”

 

Mistä tiedät, onko sinua ihonälkä ja miten hoitaa sitä?

Ei ole mitään lopullista tapaa tietää, kärsitkö ihonälästä, mutta pähkinänkuoressa saatat tuntea itsesi ylivoimaisen yksinäiseksi. Muita oireita voivat olla: masennus, ahdistus, stressi ja univaikeudet.

Voit lieventää kosketuksen nälkää, vaikka antamalla itsellesi päähieronnan tai levittämällä kosteusvoidetta ihollesi. Tutkimuksista tiedämme myös, että hieroja hyötyy hieronnasta yhtä paljon kuin hierottava, joten silittämällä esimerkiksi lemmikkieläintä, saat kosketuksen hyödyt siinä samalla itsellesikin. Yhä useammat ihmiset hakeutuvat myös hierojien, fysioterapeuttien ja muiden ammattilaisten vastaanotoille, kosketuksen puutteen takia.

Minusta henkilökohtaisesti on välttämätöntä säilyttää turvallinen inhimillinen kosketus, jo ihan terveytemme ja hyvinvointimme takia. Väitänkin, että kosketuksen merkitys hyvinvointiimme on yhtä tärkeää kuin ruoka ja turvallisuus. Nyky-yhteiskunta monesti painottaa, että liikkumalla ja syömällä terveellisesti, voimme vähentää sairauksien riskiä ja tottahan se on, että elintavoillamme ja valinnoillamme pystymme vaikuttamaan terveyteemme. Yhtä lailla totta on kuitenkin se, että kosketus on yhtä tärkeää pitkäikäisyydellemme kuin oikeiden ruokien syöminen.

Käy siis hierojalla, halaa ystävää, pidä rakasta kädestä tai silitä vaikka lemmikkiäsi… Se tekee sinulle hyvää!

Jos kiinnostaa lukea lisää kosketuksesta käy tutustumassa aiempaan blogipostaukseeni “Kosketuksen voima“. Klikkaamalla tästä pääset suoraan varaamaan itsellesi ajan NO HANDS hierontaan, joka perustuu kosketukseen.

PS: Tiesitkö, että halaukset vahvistavat immuunijärjestelmäämme? Rintalastan lievä paine ja tämän luoma emotionaalinen varaus stimuloi kateenrauhasta, joka säätelee ja tasapainottaa kehon valkosolujen tuotantoa. Eli ei muuta, kun halimaan!